UutisetLiiketoiminta

Suomen merituulivoiman kehitykseen tarvitaan johtajuutta

Julkaistu:31.05.2024
Tunnisteet: 
  • Ahvenanmaa,
  • merituulivoima,
  • Suomi,
  • vastuullisuus,
  • yhteistyö

Pikku-Finlandiassa, Helsingissä järjestetty Wind Finland Offshore -tapahtuma kokosi yhteen nopeassa kasvussa olevan merituulivoima-alan rakennuttajia, sijoittajia, satamaviranomaisia, logistiikan ammattilaisia, laivayhtiöitä, katsastajia, lainsäädäntöelinten edustajia, ympäristöalan kansalaisjärjestöjä (ENGO) ja muita keskeisiä sidosryhmiä – osallistujia oli yhteensä 350. Tilaisuuden juontaneen Ilmattaren Anna Häger summaa tapahtuman antia.

Ilmattaren merituulivoiman kehityksestä vastaavana Regional Managerina minulla oli suuri kunnia emännöidä tilaisuutta ja osallistua aktiivisesti keskusteluihin, jotka kiteytyivät yhden keskeisen teeman ympärille: markkinoiden reagointi kehittyvään merituulivoima-alaan riippuu määrätietoisesta johtajuudesta ja tarkasti muotoillusta kansallisesta strategisesta visiosta.

Monien erinomaisten esitysten joukosta erottui kaksi: Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Vestas Northern, joiden esityksiä seurasi paneelikeskustelu satamien ja logistiikan tarpeesta.

BSAG on Suomessa tunnettu ympäristöalan kansalaisjärjestö ja voittoa tavoittelematon säätiö, joka toimii aktiivisesti Itämeren suojelemiseksi. Anna Klemelä kertoi BSAG:n tukevan merituulivoiman rakentamista Pohjanlahdelle, koska se on suora keino hillitä ilmastonmuutoksesta johtuvaa valtavaa biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja hapettomuutta. Anna huomautti myös, että rakennuttajien on tunnistettava tässä ainutlaatuisessa vesistössä olevat biologisen monimuotoisuuden kriisipesäkkeet, sillä nämä endeemiset lajit kasvavat hitaasti, mutta varmistavat myös hiilen sitomisen ja parantavat veden laatua. Nämä kriittiset kohdat olisi nähtävä kehityksen liittolaisina eikä ongelmina, kun suunnitellaan merituulivoimaa ja kaapelikäytäviä.

Vestas Northernin Keld Kristensen jakoi huomioitaan yli kymmenen vuoden ajalta, jonka hän on työskennellyt merituulivoiman logistiikan parissa ja johtanut CTV-, C/SOV-, helikopteri- ja satamatoimintojen asiantuntijoista koostuvaa tiimiä. Hän painotti oikean infrastruktuurin valmiuden tärkeyttä uusilla merituulivoimamarkkinoilla, erityisesti sopivien satamien tarve on tärkeä. Tämä tukee kunnianhimoisia kehityssuunnitelmia, joita merituulivoimaan liittyy.

Seuranneessa paneelikeskustelussa Sarensin Suomen-johtaja Enrika Uusitalo korosti, että ”emme kilpaile tässä infrastruktuurin ja logistiikkapalvelujen rakentamisessa, vaan teemme yhteistyötä”. Eemshavenin satamien kehittämisestä saatiin paljon inspiraatiota Erik Bertholetilta. Porin Offshore Wind Hubin johtaja Seppo Ihalainen puolestaan kertoi, että Suomessa on satamia, jotka ovat valmiita aloittamaan laajentumisensa, kun ne saavat markkinoilta selkeän signaalin lihasten lisäämisestä.

Johtajuuden ja markkinoiden reagoinnin välinen yhteys

Suunnistaessamme eteenpäin puhtaan energian siirtymävaiheen koukeroissa, on yhä ilmeisempää, että tarvitsemme selkeää johtajuutta. Tapahtumassa käydyissä keskusteluissa korostui toistuva teema: ilman rohkeaa, selkeää ja strategista johtajuutta merituulivoima-alan lukemattomat osatekijät jäävät hajalleen. Johtajuuden avulla osat pystytään kokoamaan todelliseksi muutokseksi.

Johtajuus on tässä yhteydessä muutakin kuin poliittisten visioiden muotoilua ja huikeita liiketoimintakonsepteja. Siihen kuuluu selkeän etenemissuunnitelman laatiminen sille, missä, milloin ja miten merituulivoimahankkeita kehitetään.

Teollisen kehityksen ja kansallisen vaurauden välinen yhteys

Seminaarissa korostettiin suoraa yhteyttä strategisen merituulivoiman kehittämisen ja pitkän aikavälin kansantaloudellisten hyötyjen, kuten BKT:n kasvun ja työvoiman muuttoliikkeen välillä. Hyödyntämällä tehokkaasti merituulivoiman mahdollisuuksia Suomi voi lisätä merkittävästi teollista kehitystään ja turvata hyvinvoinnin pitkällä aikavälillä. Kyse ei ole pelkästään energiantuotannosta vaan myös vankan teollisen ekosysteemin kehittämisestä, joka tukee hankkeen elinkaaren kaikkia vaiheita ja parantaa maan taloudellista asemaa kansainvälisellä näyttämöllä. Merituulivoiman tai minkä tahansa vastaavan mittakaavan infrastruktuuriteollisuuden ympärillä olevat johdannaisvaikutukset eivät ole jääneet huomaamatta jo vakiintuneilta merialueilta ja -mailta.

Kustannusten minimointi ja tehokkuuden maksimointi

Paneelikeskusteluissa korostettiin, että markkinoiden on sopeuduttava nopeasti merituulivoimahankkeiden teknologisiin ja toiminnallisiin vaatimuksiin. Tarvitaan selvästi strategia, jossa keskitytään hankkeiden välittömään käyttöönottoon ja varmistetaan pitkän aikavälin kestävyys ja tehokkuus. Johtajuuden on ohjattava ja innostettava monialaista yhteistyötä, jotta voidaan minimoida päällekkäisyydet ja optimoida resurssien kohdentaminen.

Koulutuksen ja työvoiman tarve

Kaikissa suurissa siirtymissä tarvitaan ihmisiä kaikissa ura- ja elämänvaiheissa. Merituulivoimaan ja siihen liittyvään teollisuuden työvoima ja osaaminen on saatava välittömästi käyttöön. Kyse ei ole vain uusista ammatti- ja korkeakoulututkinnoista, vaan myös nykyisen työvoiman uudelleenkouluttamisesta. Näin pystytään valmistautumaan energiasiirtymän edellyttämään työvoiman kysynnän nopeaan kasvuun. Strategisen johtamisen tulisi siksi keskittyä myös politiikkoihin, joilla houkutellaan ja pidetään huippuosaajia ympäri maailmaa ja integroidaan nämä osaajat Suomen teolliseen rakenteeseen.

Uusi lainsäädäntö merituulivoiman kehittämisestä Suomen talousvyöhykkeellä

Viime viikon lopulla julkaistiin kauan odotettu lakiesitys, jossa säädetään jokseenkin selkeä tie merituulivoiman kehittämiselle talousvyöhykkeellä. Hallitus valitsee talousvyöhykkeellä olevat alueet merituulivoiman kehittämistä varten. Käyttöoikeudet kilpailutetaan.

Tällä lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että hankkeiden vetäjiksi valitaan vain sopivimmat toimijat, jotka pystyvät hallinnoimaan kehitystä tehokkaasti ja vastuullisesti. Ehdotettu lainsäädäntö on merkittävä askel, jolla Suomi pyrkii aktiivisesti muokkaamaan uusiutuvien energialähteiden kehitystään ja joka osoittaa, että Suomi on sitoutunut vahvasti talouskasvuun ja ympäristön kestävyyteen energia-alalla.

Yhteenveto

Koska olemme suuren energia- ja teollisuusmuutoksen kynnyksellä, Suomen johtajien on toimittava selkeästi. Markkinat ovat valmiita vastaamaan voimakkaasti merituulivoiman haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Potentiaalin käyttöönotto edellyttää kuitenkin viime kädessä päättäväistä, asiantuntevaa ja visionääristä johtajuutta. Osatekijät ovat jo valmiina; strategisen johtajuuden avulla ne voidaan yhdistää mullistavaksi muutokseksi, joka nostaa Suomen alan eturintamaan.

Anna Häger, Regional Manager

Tunnisteet: 
  • Ahvenanmaa,
  • merituulivoima,
  • Suomi,
  • vastuullisuus,
  • yhteistyö

Anna Häger

Regional Manager, Ahvenanmaa

anna.hager@ilmatar.com

Ajankohtaista