Tuulivoimapuiston avajaisia juhlistetaan Alajärvellä – maanomistaja Matti Pesonen rakentaa parempaa maailmaa jälkipolvilleen

Maanomistajat ovat yksi tärkeimmistä sidosryhmistä uusiutuvan energian hankkeelle, ja paikallistasolla heillä on merkittävä rooli niin vuokranantajina kuin lähettiläinäkin laajalle joukolle potentiaalisia kumppaneita. Kysyimme maanomistaja Matti Pesoselta millaisilla tunnelmilla hän saapuu Alajärven tuulivoimapuiston avajaisiin.

– Töitä puiston eteen tehtiin yli kymmenen vuotta jo ennen rakentamisen aloittamista. Kyllä asian edessä on hyvä kahvikupin verran pysähtyä, hän aloittaa hymyillen.

– Me olemme kehittäneet muun muassa entisiä turvetuotantoalueita pitkäjänteisesti. Kiinteistöillä, joilta ennen nostettiin energiaturvetta harjoitetaan nyt muun muassa luonnonmukaista maataloutta, metsätaloutta – ja tuotetaan uusiutuvaa sähköä tuulivoimaloiden ja pian myös aurinkovoimaloiden avulla.

Pesonen näkee uusiutuvan energian arvon merkittävänä tekijänä maankäytön modernisoinnissa laajasti.

– Tuulivoimala pystytysalueineen haukkaa puoli hehtaaria maata eikä pellolle tai metsätalousmaalle rakennettu tuulivoimala pinta-alan puolesta juurikaan vaikuta muuhun maankäyttöön. Entiset päästölähteet on siis käännetty sitomaan hiiltä ja lisäksi niillä tuotetaan nyt uusiutuvaa energiaa. Uskon, että myös maiden ja kiinteistöjen arvoon vaikutus on positiivinen, yhtenä lisäperusteena mainittakoon hybridipuistoalueen tiestön ylläpito.

Entäpä millaiset ovat paikkakuntalaisten tunnelmat nyt, kun Alajärven ja Ilmattaren omat tuulivoimalat ovat jo tovin antaneet jylhän vaikutuksensa paikkakunnan maisemaan – ja myös kuntatalouteen?

– Ilmattaren tuulivoimalat ovat vakiintuneet maisemaan ja Alajärven kaupunkikuvaan. Tuulivoimapuiston mukanaan tuomat hyödyt ovat konkretisoituneet esimerkiksi maankäytön osalta, tieverkkoa on uusittu ja rakennettu kokonaan uudelleen. Tällaiset seikat palvelevat erinomaisesti maa- ja metsätaloutta sekä esimerkiksi metsästystä, kun muistetaan Ilmattaren tarjoavan teiden kunnossapitoa myös talvella, Pesonen kertoo.

Hän ottaa esille myös aluetaloudelliset vaikutukset.

– Tänne kotiseudulleni on syntynyt työpaikkoja, meillä on esimerkiksi tuulivoimalateknikkoja, tiestön kunnossapitoa ja kerrannaisvaikutuksia kuten kysyntää peruspalveluille, majoituspalveluille, ruokahuollolle ja autojen- sekä muun kaluston huollolle. Eiköhän kunnallekin ole veroeuroja jo kertynyt.

Ilmattaren teettämä tutkimus tuulivoimapuiston aluetaloudellisista vaikutuksista kertoo, että paikkakunnalle ja maakunnalle syntyy erittäin merkittäviä positiivisia vaikutuksia tuulivoimaprojektista. Sen voi lukea täältä.

Matti Pesonen saapuu avajaisiin jälkikasvunsa kanssa. Hänellä on kolme lasta ja Pesoselle uusiutuvaan energiaan panostaminen on myös teko lasten ja lastenlasten hyväksi.

– He edustavat Z- (1997-2012) ja Alfa-sukupolvia (2010-), siispä heillä, kuten nuorilla ylipäätäänkin, on positiivinen ja avoin suhtautuminen siihen, että maailma muuttuu.

Heidän ikäryhmänsä ei ehkä niinkään näe muutosta, he näkevät kehitystä.

– Tätäkin taustaa vasten itselleni on ollut palkitsevaa olla mukana rakentamassa jotain uutta ja suuressa mittakaavassa. Tarkoitan tällä ilmastotekoja, jotka ovat nimenomaan konkreettisia – eivätkä ainoastaan laskennallisia. Näitä tekoja tarvitaan lisää ja entistä nopeammalla tahdilla.