Suurin osa osallistujista oli metsänomistajia, joilla on pitkä suhde alueeseen ja sen maisemiin sekä maankäyttöön – ja monella myös omakohtaisia kokemuksia tuulivoimahankkeista omilla maillaan.
Vierailun tavoitteena oli tarjota mahdollisuus keskustella avoimesti tuulivoimasta, sen vaikutuksista ja sen yhteensovittamisesta metsätalouden kanssa. Samalla halusimme kuulla, mikä osallistujia aidosti mietityttää.
Kasvollisuus, yksi Ilmattaren arvoista, tarkoittaa juuri tätä: aitoa läsnäoloa. Emme puhu vain hankkeista, vaan kohtaamme ihmiset kasvokkain hankepaikkakunnillamme, kuuntelemme heidän kokemuksiaan ja rakennamme luottamusta yhdessä.
Alun perin puoleksi tunniksi suunniteltu keskustelu venyi lopulta puolentoista tunnin mittaiseksi. Kysymyksiä esitettiin vilkkaasti geopoliittisesta tilanteesta ja sähkömarkkinoiden vaihtelusta aina tuulivoimaloiden tekniikkaan ja voimaloiden siipien jäätymiseen. Hankkeiden eteneminen, kaavoituksen eri vaiheet ja paikallisten yritysten hyödyntäminen olivat osallistujien erityisen kiinnostuksen kohteita.
– On olennaista, että ihmiset pääsevät kysymään ja kuulemaan kasvokkain. Silloin molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy, ja moni aiempi oletus selkiintyy, kertovat Marko Penttilä ja Kiia Kanerva Ilmattaren hankekehityksestä.
Kasvollinen toimija paikallisyhteisön keskellä
Metsänhoidon ja tuulivoiman yhteensovittaminen herätti paljon keskustelua, mutta vieraiden keskuudessa vallitsi selkeä näkemys: käytännössä nämä toimivat hyvin rinnakkain. Eräs metsänomistaja kertoi nähneensä hirviä tuulivoimala-alueella useasti, mikä on konkreettinen esimerkki siitä, ettei tuulivoima automaattisesti muuta eläinten kulkua alueella.