Ilmatar on Suomen ensimmäinen yksinomaan uusiutuvaan energiaan keskittyvä itsenäinen sähköntuottaja (IPP), jolla on oma talon sisäinen sähkökaupankäyntitoiminto. Käynnistimme Balance Responsible Party -toiminnan eli tuottamamme energian myymisen ja taseesta vastaamisen vuonna 2021. Aluksi tuotantoa oli maltillisesti. Toimistoaikojen ulkopuolella taseen ylläpidosta huolehti ulkopuolinen palvelu. Elokuussa 2023 jatkoimme tietämme alan edelläkävijöinä avaamalla oman ympärivuorokautisen sähkökaupankäynnin ja valvomon. Vuosi 2025 oli Ilmattaren sähkökaupankäynnin läpimurtovuosi: merkittävä osa operatiivisesta tuloksestamme syntyi sähkökaupankäynnin tiimimme työpöydillä.
Mitä sähkökaupankäynti Ilmattarella käytännössä tarkoittaa?
Sähkökaupankäynti ei ole vain sähkön myymistä, vaan jatkuvaa päätöksentekoa siitä, milloin, mihin hintaan ja millä markkinoilla tuotettu sähkö kannattaa myydä. Sähkökauppaa käydään fyysisillä energiamarkkinoilla sekä johdannaismarkkinoilla.
Fyysisessä sähkökaupankäynnissä tuulesta ja auringosta tuottamaamme puhdasta energiaa myydään ja toimitetaan julkiseen verkkoon sekä paljon energiaa kuluttaville sopimusasiakkaille (PPA).
Riskienhallinta ja taloudellinen kaupankäynti puolestaan varmistaa, että sähkökauppa pysyy hallinnassa myös silloin, kun hinnat, sää tai markkinat muuttuvat nopeasti.
Sähköä tarvitaan aina. Se siirtyy verkossa vaivattomasti ja välittömästi tuotannosta kulutukseen ilman aikaviivettä, ja siirtoverkoston kustannukset ovat suhteellisen alhaiset. Mutta miten sähköä saadaan varastoon? Tässä suhteessa sähkö eroaa lähes kaikista muista myytävistä hyödykkeistä merkittävästi. Tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti tasapainossa. Jos tuotantoa on liikaa, sähkön hinta laskee. Jos sähköä taas on tarjolla niukasti, ostajan maksama hinta nousee. Tämän kokonaisuuden optimoinnissa sähkökaupankäynti on ratkaisevassa roolissa, senior physical trader Jyri Ylikoski toteaa.
Ilmatar toimii sähkökaupankäynnissä tasevastaavana (Balance Responsible Party) eli huolehtii itse siitä, että tuotettu ja eri markkinoille myytävä sähkö ovat koko ajan tasapainossa. Sähkökaupankäynti-tiimimme seuraa jatkuvasti sähkön kysyntää, tuotantoennusteita ja markkinahintoja, ja tekee kauppapäätökset niin, että tuotanto tuottaa arvoa sähköntuottajalle samalla kun verkon toimivuus säilyy.
Miten sähkön arvo käytännössä syntyy?
Sähkön arvo syntyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella eli siitä, kuinka paljon ostajat tarvitsevat sähköä ja kuinka paljon sitä tuotetaan kullakin hetkellä. Sähkökauppa toimii useilla eri markkinoilla ja eri aikaikkunoissa – sekunneissa ja minuuteissa tehtävistä kauppapäätöksistä aina 10 vuoden kiinteähintaisiin sopimuksiin asti.
Pitkäaikaisissa sähkönostosopimuksissa (PPA, Power Purchase Agreement) energian ostaja ja myyjä sitoutuvat esimerkiksi 5–10 vuoden kiinteään hintaan. Sopimus antaa tuottajalle varman tulovirran ja ostajalle ennakoitavan tuotantomäärän pitkällä aikavälillä. Koska sopimukset ulottuvat useiden vuosien päähän, markkinahinnat voivat vaihdella merkittävästi, ja tällöin sekä tuottaja että ostaja voivat kokea merkittäviä taloudellisia hyötyjä tai riskejä. Finanssijohdannaisilla voidaan suojautua hintavaihteluilta (financial hedge) ilman, että sähköä fyysisesti siirretään. Näin tuotannon arvoa voidaan optimoida tuottajan näkökulmasta.
Vuorokausimarkkinassa (Day-ahead) sähkön hinta määräytyy huutokaupassa 24 tuntia ennen toimitusta seuraavan päivän jokaiselle varttitunnille. Päivänsisäiset markkinat (Intra-day) mahdollistavat kaupan 15 minuutin jaksoissa toimitusta edeltävinä tunteina. Nord Pool -sähköpörssi toimii keskeisenä markkinapaikkana pohjoismaisille ja Baltian markkinoille, ja sen hinnat muodostavat referenssin monille sopimuksille ja johdannaisille.
Lyhytaikaisilla markkinoilla, reservien aktivoinnissa, sähköä käytetään nopeasti sähköverkon tasapainon ylläpitämiseen. Reserviä voidaan aktivoida sekunneista minuutteihin esimerkiksi äkillisen tuotantokatkoksen, kulutushuipun tai siirtoverkon rajoitusten vuoksi.
Trading-yksikkö seuraa jatkuvasti reservitarpeita ja markkinahintoja, ja päättää, milloin tarjottu kapasiteetti kannattaa aktivoida. Näin tuottaja voi saada lisätuloja markkinoiden lyhytaikaisista hintavaihteluista, ja tuotanto realisoituu sen todelliseen arvoon samalla kun sähköverkko pysyy tasapainossa.
Johdannaismarkkinoilla arvo syntyy riskien hallinnasta ja hintavaihteluiden optimoinnista: esimerkiksi tuottaja voi myydä tulevaa sähköä ennakkoon johdannaisten avulla suojautuen hinnanlaskulta tai hyödyntää nousevia hintoja.
Taitoa, tuuria vai taikuutta?
Sähkökaupan arvonluonti ei ole silkkaa onnea. Se on tarkkaa analyysiä, nopeaa päätöksentekoa ja jatkuvaa tiedon yhdistämistä varsin tarkkaa markkinoita koskevaa säätelyä noudattaen.
– Päivittäiseen työhömme kuuluu markkinahintojen, kysyntäennusteiden, tuotantoprofiilien, sääennusteiden ja monien muiden muuttujien seuraaminen. Päätökset, jotka varmistavat tuotannon optimoinnin ja markkina-arvon realisoitumisen, syntyvät eri työkaluja – ja myös tekoälyä – hyödyntämällä, Ylikoski kertoo.
Koska sähkön tuotantoa ja kysyntää ei voida ennustaa täysin tarkasti, kaupankäynti vaatii kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja hallita riskejä. Sähkön hinta vaihtelee jatkuvasti sään, kysynnän ja sähköverkon tilanteen mukaan, ja kaupankäynnissä pyritään hyödyntämään näitä vaihteluita tuotannon arvon maksimoimiseksi.
Näiden päätösten taustalla on kokonaiskuvan hallinta: sähkömarkkinat, tuotanto ja sähköverkon toimivuus kytkeytyvät toisiinsa hetki hetkeltä. Sähkökaupankäynnin tehtävänä on varmistaa, että tuotettu sähkö realisoituu parhaaseen mahdolliseen arvoon – samalla kun yhtiön riskit pysyvät hallinnassa ja sähköjärjestelmä tasapainossa.
Näin uusiutuva energia ei ole vain puhdasta tuotantoa, vaan aktiivisesti johdettua arvonluontia – joka tukee sekä sähköntuottajan liiketoimintaa että koko sähköjärjestelmän toimivuutta.
