Vapaaehtoisvoimin toimiva Köyliönjärven suojeluyhdistys tekee tärkeää työtä herkästi rehevöityvän järven kunnostamiseksi. Yhdistyksen istuttamat kuhanpoikaset auttavat järven ekologisen tasapainon palauttamisessa ja vesien laadun parantamisessa.
Vesikirppujen väheneminen johtaa levän lisääntymiseen
Köyliönjärvi on kärsinyt vuosikymmeniä runsaasta sinileväkasvusta, mikä johtuu vesikirppukannan pienenemisestä. Vesikirput syövät sinilevää ja auttaisivat näin ollen pitämään leväkasvun hallinnassa. Järven ekosysteemiä kuitenkin häiritsevät niin sanotut roskakalat, syömäkelvottoman pienet särkikalat, jotka puolestaan käyttävät ravinnokseen vesikirppuja.
– Kun vesikirput häviävät vesistöstä, särkikalat siirtyvät tonkimaan järven mutapohjaa ravinnon toivossa. Kalojen pöllyttämä muta nostaa järven pohjaan vuosikymmenten aikana sitoutunutta fosforia veteen, mikä ruokkii sinilevän kasvua entisestään, kertoo yhdistyksen johtokunnan jäsen Tapio Putko.
Kuhanpoikasten istutus poistaa roskakalat ravintoketjusta
Kuha on petokala, joka käyttää ravintonaan pieniä kaloja, kuten särkeä.
– Kun roskakalakannat pienenevät kuhan saalistuksen myötä, vesikirppukanta saa mahdollisuuden kasvaa ja kontrolloida tehokkaammin sinilevän määrää. Näin järven ravinnekuorma vähenee ja veden laatu paranee, Putko jatkaa.
Vaikka kuhan istutusten vaikutukset eivät näy välittömästi, pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Köyliönjärven veden laadun parantuminen on monien vuosien ja toistuvien toimenpiteiden summa. Jo nyt järvellä on havaittu parannuksia, ja kuhanpoikaset ovat alkaneet vaikuttaa ekosysteemiin.
– Paikalliset asukkaat ja mökkiläiset ovat jälleen löytäneet järven kalastuskohteena, mikä lisää paikallista kiinnostusta ja sitoutumista järven hoitoon, Putko kertoo.
