ArtikkeliVastuullisuus

Linnustoseurannat tuottavat arvokasta tietoa tuulivoiman pitkäaikaisista vaikutuksista

29.09.2026
Tunnisteet: 
  • maatuulivoima,
  • sidosryhmät,
  • vastuullisuus,
  • yhteistyö

Kuvat: Ilmatar & Ekaterina Chemetsova

Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan laajasti jo suunnitteluvaiheessa, mutta Ilmattarella työ ei pääty siihen.

Seuraamme linnustoa myös rakentamisen ja voimaloiden toiminnan aikana, jotta voimme arvioida vaikutuksia käytännössä ja tuottaa uutta tietoa tuulivoiman ja luonnon yhteensovittamisesta.

Linnustoselvitykset ovat osa tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointia (YVA), ja niiden avulla tunnistetaan alueen merkittävät lintulajit sekä mahdolliset vaikutukset esimerkiksi muuttoreitteihin, pesimäalueisiin ja suojeltuihin lajeihin. Arviointien perusteella laaditaan tarvittaessa pitkäaikaisia seurantaohjelmia, joiden avulla vaikutuksia voidaan tutkia myös hankkeen toteutuksen jälkeen.

Voimaloiden luontovaikutusta tarkastellaan kriittisesti

Ilmattaren hankkeissa linnustoseurantaa on tehty Alajärvellä Möksyn ja Louhukankaan sekä Iissä Pahkakosken tuulipuistoissa. Linnustovaikutuksia seurataan sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Rakentamisvaiheen seurannassa tarkastellaan, miten voimaloiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen vaikuttaa alueen linnustoon. Käytön aikainen seuranta puolestaan kertoo, miten linnusto on sopeutunut tuulipuiston toimintaan pidemmällä aikavälillä. Seuraava seurantavaihe toteutetaan noin viisi vuotta tuulipuiston käyttöönoton jälkeen.

Pitkäaikainen seuranta auttaa ymmärtämään, miten arvioidut vaikutukset näkyvät käytännössä. YVA-vaiheessa voidaan esimerkiksi tunnistaa alueella esiintyvä uhanalainen lintulaji, mutta vasta seurannan avulla voidaan selvittää, aiheuttaako tuulipuisto todellisuudessa merkittävää haittaa kyseisen lajin käyttäytymiselle tai elinympäristölle.

Tuulivoiman vaikutukset linnustoon herättävät kiinnostusta ja kysymyksiä. Seurantatieto auttaa erottamaan oletukset ja huolet todellisista vaikutuksista sekä täydentää jatkuvasti kasvavaa tietopohjaa uusiutuvan energiantuotannon ympäristövaikutuksista.

Pitkäjänteinen seuranta tuottaa myös sellaista tietoa, jota koko toimialalla on vielä suhteellisen vähän käytettävissä. Vaikka ympäristöselvityksiä on tehty jo vuosien ajan, käytössä olevien tuulipuistojen vaikutuksista kertyy tietoa vasta niiden toiminnan myötä. Ilmattaren hankkeet tarjoavat mahdollisuuden tarkastella vaikutuksia usean vuoden aikajänteellä ja hyödyntää havaintoja tulevien hankkeiden suunnittelussa.

Seurantatuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa, lieventämistoimien suunnittelussa sekä laajemmin luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa energiainfrastruktuurin kehittämisessä.

Tunnisteet: 
  • maatuulivoima,
  • sidosryhmät,
  • vastuullisuus,
  • yhteistyö

Millaisia löydöksiä Alajärven ja Iin alueiden tuulipuistojen linnustoseurannoista tehtiin?

Seurantaraporttien satoa

Ilmatar suorittaa linnustoseurantoja YVA-tulosten perusteella valituissa puistoissa osana ympäristövastuutaan. Niiden avulla varmistamme, että päätöksemme perustuvat tutkittuun tietoon ja että uusiutuvan energian tuotantoa voidaan kehittää tavalla, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden. 

Linnustoseurannoissa havaittiin mm. seuraavaa:

Erittäin uhanalainen mustakurkku-uikku pesii edelleen Alajärven alueella Savonjärvellä, missä havaittiin kolme mustakurkku-uikun reviiriä vuonna 2023. Laji on Suomessa erittäin uhanalainen (EN), joten sen esiintyminen kertoo alueen säilyneestä luontoarvosta.

Maakotkan pesintä onnistui Louhukangas-Möksyn voimala-alueen lähimmällä maakotkareviirillä. Pesintä tuotti vuonna 2023 yhden poikasen, ja pesintä on onnistunut useina aiempina vuosina.

Louhukankaalla havaittiin Honkinevan soidinta käyttämässä 15 teerikukkoa, ja soidin oli edelleen aktiivinen myöhemmin keväällä. Pahkakoskella puolestaan havaittiin usean kymmenen teerikukon soidin Pirttiharjunsuolla. Raportti paljasti, että teeret käyttivät myös rakennettua ympäristöä: Pahkakoskella teeriä nähtiin soitimella myös tuulivoimahankkeen yhteydessä levennetyillä metsäteillä ja avoimilla alueilla. Uudet avoimet alueet voivat paikoin muodostaa lajille sopivia soidinympäristöjä.

Kanahaukka pesi Louhukankaan ja Möksyn alueella rakentamisen aikana. Alueelta löytyi vuonna 2023 asuttu kanahaukan pesä, kun taas 10 vuotta aiemmin alueelta ei löytynyt yhtään asuttua petolinnun pesää.

Pahkakosken läheisyydessä Iso-Pihlajasuolla havaittiin soidinääntelevä jänkäsirriäinen, joka suosii pesimäympäristönään kosteita ja vetisiä suoalueita. Laji on silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen ja Suomen vastuulaji.

Pahkakosken kevätmuutonseurannassa havaittiin lähes 1 000 kurkea. Raportin mukaan kurjet usein nostivat lentokorkeuttaan tai muuttivat hieman suuntaansa lähestyessään voimaloita. Törmäysriskille altistuneiksi arvioitiin noin 1,2 % havaituista yksilöistä. Kurjet siis osasivat välttää voimaloita.