Tuulipuistovierailulle osallistui edustajia lähes jokaisen puolueen nuorisojärjestöstä. Aurinkoinen ja tuulinen päivä tarjosi erinomaiset olosuhteet tutustua uusiutuvaan energiantuotantoon paikan päällä.
Vierailun taustalla on halu tarjota tulevaisuuden päättäjille ajantasaista ja faktapohjaista tietoa uusiutuvasta energiasta sekä mahdollisuus nähdä sen toiminta käytännössä.
Uusiutuvan energian rakentaminen kaipaa ennustettavuutta
Ilmattaren Jussi Mäkinen, VP, Project Development, avasi vierailulla tuulipuistohankkeen pitkää ja monivaiheista kehitystyötä Palman tuulipuiston esimerkin kautta.
Tuulipuiston rakentaminen alkaa esiselvityksistä ja maanomistajaneuvotteluista, etenee ympäristövaikutusten arviointiin ja kaavoitukseen, ja huipentuu lopulta rakentamiseen ja sähköntuotannon käynnistymiseen. Prosessi voi kestää jopa 7–10 vuotta.
Tuleville päättäjille Mäkinen korosti erityisesti lainsäädännön ennustettavuuden merkitystä.
– Meidän pitäisi tänä päivänä pystyä arvioimaan, millainen sähkön kysyntä on 2030-luvun alussa, jotta voimme tehdä päätöksiä kehittämistyön käynnistämisestä, Mäkinen totesi.
Vierailu herätti runsaasti keskustelua ja kysymyksiä. Yleisöä kiinnosti muun muassa voimaloiden maantieteellinen sijoittuminen Suomessa, huoltovarmuusteemat sekä tuulivoimaloiden elinkaari ja siihen liittyvät ympäristö- ja kierrätysteemat erityisesti voimaloiden toiminnan päättyessä.
Sähkökauppa on luottamushommaa – pitää tuottaa se, minkä lupaa
Myös voimaloiden käytännön toiminta herätti paljon kiinnostusta. Seppo Hakola, Head of Technical and Commercial Service, avasi tuulivoimapuistojen arkea, sähkökauppaa ja hinnanmuodostusta.
Erityisesti ihmetystä herätti kysymys: miksi voimalat näyttävät toisinaan vain seisovan pysähdyksissä tai pyörähtelevän vain vartin verran kerrallaan, vaikka tuulee runsaasti?
– Tuotantoa säädellään tarkasti kysynnän mukaan. Sähkömarkkinoilla tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti tasapainossa, ja siksi tuotantoa ei voida ajaa vain “täysillä” aina kun tuulee, Hakola kertoi.
Käytännössä sähköntuotantoa ohjataan markkinoilla ennakkoon: tuulipuiston tuotanto ennustetaan ja myydään sähkömarkkinoille noin vuorokautta etukäteen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö sitoutuu toimittamaan verkkoon tietyn määrän sähköä tiettynä ajankohtana seuraavana päivänä.
Jos tuotanto jää ennustettua pienemmäksi esimerkiksi heikomman tuulen vuoksi, syntyy niin sanottu alituotantotilanne, jossa sovittua sähkömäärää ei pystytä toimittamaan verkkoon. Tällöin erotus joudutaan hankkimaan sähkömarkkinoilta usein kalliimmalla hinnalla, mikä tuo lisäkustannuksia sähköntuottajalle.
Toisaalta myöskään “liikaa” sähköä ei voi tuottaa vapaasti. Jos tuulivoimala tuottaisi enemmän sähköä kuin on myyty, ylimääräinen tuotanto pitäisi myydä lyhyen aikavälin markkinoille, usein epäedullisemmalla hinnalla. Käytännössä tuotantoa saatetaan tällöin rajoittaa, eli voimaloita pysäytetään tai niiden tehoa lasketaan, vaikka tuuliolosuhteet olisivat hyvät.
– Sähkökauppa on luottamushommaa – pitää tuottaa se, minkä lupaa, kuten tilaisuudessa todettiin.
Kokemus jäi mieleen
Monelle osallistujalle vierailu tuulipuistossa oli ensimmäinen, ja avasi tuulivoiman ja uusiutuvan energian maailmaa uudella tavalla.
– Oli hienoa nähdä käytännössä, miten voimalat toimivat ja miten niitä säädellään. Moni asia konkretisoitui ihan eri tavalla kuin aiemmin, kommentoi yksi osallistujista.
Vierailu osoitti, että kiinnostus energia-aiheisiin on kasvussa myös nuorten päättäjien keskuudessa, ja että konkreettisilla kokemuksilla on merkittävä rooli ymmärryksen rakentamisessa.
Samalla päivä antoi vahvan viestin siitä, että tulevaisuuden päätöksenteko on osaavissa käsissä. Kun politiikkaan hakeutuu eri taustoista tulevia nuoria, jotka ovat valmiita perehtymään monimutkaisiinkin kokonaisuuksiin ja kuulemaan eri näkökulmia, syntyy pohja kestävälle ja tasapainoiselle päätöksenteolle. Energiamurroksen kaltaisissa isoissa kysymyksissä tarvitaan juuri tätä: uteliaisuutta, vastuunkantoa ja halua rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
