Ilmattaren sähkökaupankäynnin tiimi, Trading, seuraa markkinoiden kehitystä, arvioi muuttuvia tilanteita ja hyödyntää ennustetietoa päätöksenteossaan. Kun sääennuste muuttuu, myös markkinatilanne voi muuttua.
Pelkästään uusiutuvaan energiaan, tuuli- ja aurinkovoimaan keskittyvällä Ilmattarella kaikki sähköntuotanto on sääriippuvaista. Siksi sään ennustaminen mahdollisimman tarkasti on kriittisen tärkeää. Paikallisten tuuliolosuhteiden lisäksi sääennusteilla on suuri rooli sähkön hinnan määräytymisessä.
– Seuraamme myös sademäärä-, lämpötila- ja tuuliennusteita koko Pohjoismaiden tasolla. Noin puolet Pohjoismaisesta sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja noin neljännes tuulivoimalla, joten sään merkitys energiakaupassa on valtava, kertoo Jaakko Vehviläinen, Head of Risk Control & Middle office.
Sääennusteilla on sähkökaupankäynnissä merkittävä rooli sekä lyhyen aikavälin tuotannon että laajemman markkinatilanteen arvioinnissa.
– Sähkökaupan näkökulmasta erityisen kiinnostavia ja kriittisiä sääilmiöitä ovat tuulirintaman saapumis- ja päättymisajat, sillä niiden yhteydessä tuotanto voi muuttua nopeasti ja voimakkaasti lyhyessä ajassa, sanoo Jyri Ylikoski, Head of Physical Trading.
Paikallisen sään lisäksi futuurimarkkinalla seurataan laajempaa suursääkuvaa ja siinä tapahtuvia muutoksia: onko sää esimerkiksi matala- vai korkeapainevoittoinen ja kuinka pitkään vallitsevan säätyypin arvioidaan jatkuvan. Pohjoismaisella tasolla sääkehitystä voidaan ennustaa melko hyvin noin viikon päähän, kun taas paikallisten sääolosuhteiden ennustaminen on huomattavasti haastavampaa.
– Säätyyppi voi antaa markkinalle samansuuntaisen hintasignaalin usean tekijän kautta. Talvella korkeapaineen aikana sää on kylmempää, mikä kasvattaa sähkönkulutusta, samalla kun tuulta ja sateita on vähemmän, Vehviläinen sanoo.
Tuulivoimatuotanto määrää hintatason
Tällä hetkellä sääriippuvainen tuulivoima on Suomen toiseksi suurin sähköntuotantomuoto 28 prosentin osuudellaan, kun ydinvoiman osuus on noin 40 prosenttia. Tuulivoimatuotannon odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina samaan aikaan, kun sähkön kysyntää lisäävät muun muassa teollisuuden sähköistyminen ja datakeskusinvestoinnit. Sääriippuvaisen tuotannon osuuden kasvu korostaa samalla sään merkitystä sähkömarkkinoilla.
– Nykyisin sähkön hinta Suomessa riippuu hyvin voimakkaasti tuulivoiman tuotannon määrästä. Pohjoismaisella tasolla vesitilanteella on suuri merkitys ja vesialtaiden täyttöaste vaikuttaa huomattavasti hintatasoon. Tuulisuuden muutokset aiheuttavat suurta hintavaihtelua vuorokausi- ja päivänsisäisillä markkinoilla, Vehviläinen toteaa.
Sääennusteen osuminen näkyy suoraan kaupankäynnissä
Sään vaikutus sähkömarkkinaan näkyy hyvin jo yhden talven sisällä.
– Viime talvena joulukuun sähkön keskihinta oli noin 36 euroa megawattitunnilta ja maaliskuussa noin 28 euroa megawattitunnilta. Niiden välissä tammi–helmikuussa hinnat olivat keskimäärin noin 100 euroa megawattitunnilta korkeammalla tasolla. Erot selittyvät pitkälti sääolosuhteilla. Joulukuu ja maaliskuu olivat vuodenaikaan nähden leutoja ja tuulisia, kun taas tammi–helmikuulle osui erittäin kylmä ja vähätuulinen jakso. Lisäksi tuulivoimaloissa esiintyi jäätymistä, Vehviläinen kertoo.
Sääennusteiden merkitys ei kuitenkaan rajoitu yleisen hintatason arviointiin. Tuulivoimatuotannon ennuste vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon sähköä markkinoille arvioidaan pystyttävän tuottamaan. Jos toteutunut tuotanto poikkeaa ennustetusta, erotusta joudutaan korjaamaan päivänsisäisillä markkinoilla.
– Ennustevirhe aiheuttaa lähes aina lisäkustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa tuotanto olisi pystytty ennustamaan oikein. Jos sähköä tuotetaan ennustettua enemmän, ylijäämää myydään, ja jos tuotanto jää ennustettua pienemmäksi, puuttuva määrä ostetaan päivänsisäiseltä markkinalta, Ylikoski toteaa.
Tuotantoennusteiden tarkkuutta pyritäänkin jatkuvasti parantamaan. Ennusteiden pohjana käytetään yleisiä säämalleja, joista muodostetaan voimalaitosten sijainteihin perustuvia paikallisia ennusteita. Pelkkä säädata ei kuitenkaan riitä: Ennusteita tarkennetaan huomioimalla esimerkiksi voimaloiden huolto-ohjelmat ja hyödyntämällä toteutunutta tuotantodataa. Kun sääriippuvaisen tuotannon määrä kasvaa, myös laadukkaiden ennusteiden merkitys kaupankäynnissä korostuu.
