Tuulivoima on ollut Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta yksi viime vuosien merkittävimpiä menestystarinoita. Puhdas, kotimainen sähköntuotanto on laskenut sähkön hintaa ja lisännyt energiaomavaraisuutta. Lisääntyessään uusiutuva energia luo mahdollisuuksia uuden teollisuuden rakentamiseen Suomeen. Lisäksi tuulivoimarakentaminen on vahvistanut hankepaikkakuntien paikallistalouksia eri puolilla maata.
Tällä hetkellä tuulivoimaloiden ja asutuksen välinen vähimmäisetäisyys on noin 800–1000 metriä, ja se ratkaistaan vaikutusperusteisesti huomioimalla melun ja varjon vilkkumisen ohje- ja suositusarvot, hyvin tarkkoihin mallinnuksiin perustuen.
Ympäristöministeriön lausunnoille lähettämässä alueidenkäyttölain luonnoksessa ehdotetaan kiinteää etäisyysvaatimusta tuulivoimaloiden ja asutuksen välille, mikäli kyseessä ei ole maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon osoitettu alue. Luonnoksessa esitetään, että asutuksen ja tuulivoimalan välinen etäisyys olisi kahdeksankertainen voimalan kokonaiskorkeuteen nähden, jolloin vähimmäisetäisyys kasvaisi jopa yli kahteen kilometriin. Lakimuutos ei tule koskemaan hankkeita, jotka sijoittuvat maakuntakaavoissa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Muutos ei myöskään koske hankkeita, joiden kaavoitus on edennyt jo vähintään ehdotusvaiheeseen eikä myöskään rakennettuja tuulipuistoja.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi, että useita suunnitteilla olevia hankkeita karsiutuisi, vaikka ne olisivat ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä ja kunnat toivoisivat hankkeita. Suomessa tuulivoiman rakentamista ohjaavat jo nyt Euroopan tiukimpiin kuuluvat melu- ja ympäristövaatimukset, eikä tällaiselle esitetylle etäisyysvaatimukselle ole mitään järkevää vaikutuksiin perustuvaa tarvetta. On tärkeää, että sääntely on johdonmukaista, vaikutusperusteista ja kuntien paikallista päätösvaltaa kunnioittavaa, sanoo Ilmattaren hankekehityksestä vastaava johtaja, Jussi Mäkinen.
– Ilmattaren tuulivoimaprojektit sijoittuvat pääasiassa maakuntakaavoissa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille, joten vaikutus ei ole meille erityisen suuri. Muutos vaikeuttaa kuitenkin merkittävästi uusien tuulivoimahankkeiden käynnistämistä, sillä lähes kaikki maakuntakaavoissa osoitetut tuulivoima-alueet ovat jo kaavoituksessa tai hylätty jatkokehityksen joidenkin muitten rajoitteitten takia. Mikäli lakimuutos menee läpi, se johtaa uusien tuulivoimahankkeiden sijoittumiseen entistä erämaisempiin ympäristöihin ja lisää tarvetta kantaverkon lisävahvistuksille Pohjois-Suomesta etelään. Kehitys on täysin päinvastaista kuin mikä olisi ihmisten ja ympäristön kannalta toivottavaa, Mäkinen toteaa.
Siitä huolimatta tuulivoimahankkeet ovat olleet merkittävimpiä investointikohteita Suomessa 2020-luvulla. Jotta Suomi on jatkossakin houkutteleva investointikohde, lainsäädännön pitää olla ennakoitavaa. Onneksi nyt on kyseessä vasta lausunnolla oleva lakiehdotus, jonka sisältö voidaan korjata toimivammaksi, Mäkinen jatkaa.
Suomi tarvitsee puhtaan sähkön tuotantoa teollisuuden sähköistymisen ja energiariippumattomuuden tarpeisiin riittävästi ja kohtuuhintaisesti.
Suomen Uusiutuvat ry on julkaissut vastineen ministeriön laatimalle uudelle alueidenkäyttölain luonnokselle, joka on laitettu lausunnoille 16.5.2025.