Robert Pettersson on neljännen polven maanviljelijä Motalan kunnassa KRAV-sertifioidulla Wästanan perhetilalla, joka on ollut suvulla yli sata vuotta. Hän viljelee viljaa, jalostaa gotlanninlampaita ja kasvattaa broilereita. Tilalla on myös elintarvikehyväksytty teurastamo.
Tila on tehnyt maanvuokrasopimuksen Ilmatar Solarin kanssa, joka haluaa rakentaa aurinkopuiston, joka tuottaa vihreää sähköä 32 000 kotitaloudelle. Puisto on tarkoitus rakentaa osalle kiinteistöä, joka on nyt metsää, josta osaa käytettiin aiemmin laidunmaana. Kun metsä on kaadettu ja aurinkopuisto rakennettu, Robert haluaa, että tilan lampaat laiduntavat puistossa aurinkopaneelien keskellä ja pitävät vesakon ja heinät kurissa. Näin paneelit eivät joudu kasvuston varjoon ja samalla palautuu laidunmaata.
– Entisaikoina iso osa eteläisestä Ruotsista oli laidunmaata, mutta viimeaikoihin asti metsätalous on ollut ainoa todellinen vaihtoehto tämäntyyppisellä maalla. Jos on mahdollisuus vapauttaa tällaista maata eläinten laiduntamiseen, sillä on erittäin myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, Robert sanoo.
Hän ei peitellyt mielipidettään, että maasta saa paremman tuoton aurinkokennoilla kuin metsänviljelyllä. Mutta erityisen innoissaan hän on siitä, että maan sekä yhteiskunnalle että ympäristölle tuottama hyöty on paljon suurempi, kun sitä käytetään energiantuotantoon.
– Jos ajatus laiduntavista lampaista aurinkopuistossa on toteutettavissa, maa sekä tuottaa vihreää energiaa, lisää luonnon monimuotoisuutta että tuottaa ruokaa ilmastoälykkäästi. Mielestäni tämä on todellista maankäytön optimointia, eikä vähiten, kun otetaan huomioon, kuinka suuri kotimaassa tuotetun energian tarve on.
Kuten monet muut, Robert on saanut vaikutelmia viimeisen vuoden aikana käydyistä korkeita sähkön hintoja ja uhkaavaa energiakriisiä koskevista kiihkeistä keskusteluista.
– Kylmä totuus on, että korkeat sähkön hinnat tarkoittavat, että arviot aurinkokennoihin panostamisen kannattavuudesta ovat uskottavampia, että aurinkopuistot todella ovat hyvä ratkaisu. Minusta on aivan ilmiselvää, että tarvitsemme Ruotsiin lisää itsetuotettua sähköä ja siksi katson, että tähän on hyvä panostaa.
Robert on miettinyt paljon sitä, mitä suunniteltu puisto voi antaa parempana luonnon monimuotoisuutena, työtilaisuuksina, perhetilan tuottona jne. Kun häneltä kysytään, uskooko hän, että aurinkopuistosta tulee kaunis, hän vastaa:
– En tiedä, voiko aurinkopuisto olla kaunis vai ei. Mutta ymmärrä sen niin, että korvaamme muutaman sadan hehtaarin metsäpalstan uusiutuvan energian tuotannolla sekä huomattavasti monimuotoisemmalla kasvistolla ja eläinlajistolla. Vaikkeivät kaikki pienet kasvit ja hyönteiset, jotka ovat aurinkokennojen ja laiduneläinten seassa ehkä näytäkään yhtä hienoilta kuin kuuset, joita siellä on nyt.
Minkä neuvon antaisit maanviljelijöille, jotka ovat samassa tilanteessa kuin sinä ja perheesi, toisin sanoen, joilla on aurinkopuistoiksi sopivaa maata?
– Minusta on ajateltava laajemmin kuin vain itseään ja oman kiinteistönsä tarpeita ja käyttöedellytyksiä. Ja jos olen aivan rehellinen, aurinkopuiston rakentaminen on varhainen vaihe tiellä, jonka määränpäätä emme vielä tiedä. Mutta kuten sanottu, uskon tähän ja jos haluaa kehittää tilaansa, pitää uskaltaa kokeilla.
Miten yhteistyö Ilmatar Solarin kanssa on mielestäsi sujunut?
– Tähän asti yhteistyö on sujunut todella hyvin ja vuoropuhelu ollut suoraa ja avointa. Kaikkiin Ilmatar Solarin ihmisiin on saanut helposti yhteyden ja toiminta on hyvin avointa.
