Kestävä kehitys edellyttää muovien ympäristövaikutusten huomioimista myös uusiutuvan energian tuotannossa. Me Ilmattarella olemme sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, myös materiaalien vastuullisen käytön ja kierrätyksen osalta.
Uusiutuva energia on ratkaisevan tärkeässä asemassa puhtaan siirtymän edistämisessä. On kuitenkin aidosti vastuullista toimintaa tarkastella kokonaisvaltaisesti myös niitä kysymyksiä, jotka eivät aina ole helppoja. Uusiutuvan energiantuotannon muovijalanjälki on yksi näistä haasteista, ja sen pienentämiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
Kierrätyshaasteena muovikomposiittimateriaalit
Uusiutuvan energian tuotannossa, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen valmistuksessa, käytetään kevyitä ja kestäviä, mutta vaikeasti kierrätettäviä muovikomposiittimateriaaleja.
Muovikomposiitit koostuvat muovista ja lujiteaineesta, kuten lasikuidusta. Komposiiteissa voi olla myös täyteaineita, lisäaineita ja runkomateriaaleja. Tuulivoimalan lapa on sekoitus muoveja, lasi- ja hiilikuituja, epoksia, polyesteriä, puuta ja metallia. Muovikomposiitit ovat tyypillisesti kevyitä, korroosionkestäviä, lujia, pitkäaikaisia ja huoltovapaita.
Ilmatar tunnistaa kierrätyshaasteen ja on varautunut kantamaan vastuunsa.
– Tuulivoimalan kokonaismassasta selkeästi suurin osa, jopa 95 %, on kierrätettävissä. Haasteen muodostavat voimalan lavat, jotka ovat muovikomposiittia. Eri materiaaleja on hankala erottaa toisistaan, joskin metallit voidaan kerätä talteen. Ongelma on kuitenkin tunnistettu alalla ja kehitystyö kierrätysratkaisujen löytämiseksi on edennyt hyvin, sanoo Ilmattaren hankinnoista vastaava johtaja Antti Lehtinen.
Tuulivoimaloiden lapojen lisäksi veneissä, autoissa ja monissa urheiluvälineissäkin paljon käytetty lasikuitupitoinen muovikomposiitti ei ole vaarallinen, vaikkakin hankala jätelaji. Suomessa kierrätetään tuulivoimaloiden lapoja ja muuta muovikomposiittijätettä murskaamalla ne hyödynnettäväksi sementinvalmistuksessa. Prosessissa puolet murskeesta käytetään energiana korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja puolet käytetään sementin raaka-aineeksi.
– Vaikka tuulivoimalan rakenteet kestävät jopa 30–40 vuotta, olemme jo huomioineet kierrätysnäkökulman. Ilmatar on sitoutunut ensimmäisenä energiayhtiönä Suomessa kierrättämään kaikkien tuulivoimaloidensa siivet Stena Recyclingin ratkaisuilla, HR- ja lakiasiainjohtaja Anna-Maria Palmroos kertoo.
– Kierrätysratkaisut, kuten lämpökäsittely ja kemiallinen hajotus, ovat jo kehityksessä. Muoveja voidaan tulevaisuudessa erotella ja hyödyntää yhä tehokkaammin ja uskomme, että tulevaisuudessa kierrätyshaasteeseen löytyy entistä parempia ratkaisuja, Palmroos jatkaa.
Aurinkopaneelien muoviosuus on tyypillisesti muutamia prosentteja, ja ne koostuvat lähinnä suojakalvoista ja laminaateista. Toisin kuin tuulivoimaloiden lavoissa, näitä muoveja ei ole yhdistetty komposiittirakenteisiin.
– Vastuullisena toimijana kierrätämme luonnollisesti myös rakennustyömaillamme ja toimistoillamme syntyvät pakkausmuovit, ja pyrimme välttämään ylimääräistä muovijätettä, hän jatkaa.
Kohti aidosti kestävää energiantuotantoa
Koska emme itse valmista turbiineja tai paneeleita, vastuullisuustyömme kohdistuu ennen kaikkea hankintaketjuun. Teemme yhteistyötä toimittajien kanssa, jotka kehittävät entistä kierrätettävämpiä ratkaisuja ja sitoutuvat materiaalien jäljitettävyyteen.
– Tulevaisuuden energia ei ole vain fossiilitonta – sen on oltava myös vapaa tarpeettomista ympäristöriskeistä. Siksi arvioimme jatkuvasti, miten toimitusketjumme eri osat voivat tukea muovittomampaa ja aidosti kestävää energiantuotantoa, Lehtinen tiivistää.
