”Suomi on uusteollisen vallankumouksen edessä” 

Suomi sijoittuu maailmalla jatkuvasti cleantechin kärkiosaajiin. Vielä kymmenen vuotta sitten epärealistisina pidetyt ratkaisut ovat edistyneet nopeammin kuin kukaan uskalsi toivoa. EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo kertoo, miten puhtaan energian ala on kehittynyt ja miltä tulevaisuus näyttää.

Janne Peljo on työskennellyt ilmastokysymysten ja uusiutuvan energian parissa reilun vuosikymmenen. Tässä ajassa cleantechin, eli puhtaan teknologian maailma on kääntynyt ympäri.

− Vielä Pariisin ilmastosopimuksen aikoihin harva näki mahdollisuuksia, joita ilmastonmuutos tulisi synnyttämään. Kun pikakelataan nykypäivään: kaikki ovat havahtuneet siihen, miten valtavia investointeja ilmastotuhon hillintä edellyttää niin Suomessa kuin kansainvälisesti, Peljo kertoo.

− On ollut etuoikeus seurata, kuinka vielä 2015 epärealistiseksi leimatut teknologiat ovat edistyneet markkinoilla huomattavasti toivottua nopeammin.

Peljon mainitsemiin epätodennäköisiin kehityskaariin kuuluvat aurinkovoiman, tuulivoiman, akkujen kustannusten ja vetytalouden mullistukset, joiden ajateltiin olevan mahdollisia vasta 2040-luvulla. Sekä tuuli- että aurinkovoimassa ja akkuteknologioissa puhutaan täysin uusien alojen synnyttämisestä. Ei vuonna 2015 pystytty vielä näkemään, että Suomessa olisi vuoden 2023 alussa tuulivoimakapasiteettia yli 5 000 megawattia. 

Edistyksellinen cleantech, Suomen kultakaivos

Peljon tausta on puhtaasti rahoitussektorilla ja yritysstrategiassa. Nyt hänen työaikansa kuluu muun muassa tutkien taloudellisia mahdollisuuksia, joita ilmastonmuutos tuo. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä käsiksi vihreän siirtymän edellyttämiin investointeihin ja siten rakentaa kannattavaa, kestävää liiketoimintaa. Suomi sijoittuu kansainvälisissä cleantech -rankingeissa aina – jos ei ykköseksi – vähintään kolmen innovatiivisimman kärkeen. Meillä on laajaa ja syvää cleantech -osaamista, josta louhia tuottoa, sillä Suomessa on pieni kotimarkkina ja vientivetoinen talous.

”On ollut etuoikeus seurata, kuinka vielä 2015 epärealistiseksi leimatut teknologiat ovat edistyneet markkinoilla huomattavasti toivottua nopeammin.”

Suomen kilpailuedellytykset rakentuvat Peljon mukaan perinteisten insinöörihyveiden, kuten korkean osaamisen sekä energia-, resurssi- ja raaka-ainetehokkaan tuotannon varaan. Osaamisellemme on globaalisti entistä suurempi kysyntä nyt, kun muut maat pyrkivät yhtä lailla vähentämään päästöjään.

Kirkkaasti eniten mahdollisuuksia aukeaa puhtaan ja kustannustehokkaan sähkön ympärille. Suomessa on paitsi yhdet Euroopan parhaista ympäristöistä tuottaa tuulivoimaa, myös potentiaalia kasvattaa tuotantoa mittavasti tulevaisuudessa.

− Suomen jo nyt verraten vähäpäästöinen sähköjärjestelmä muuttuu tosi nopeasti päästöttömäksi, Peljo sanoo.

− Ja Suomi muuttuu historiallisesti merkittävällä tavalla. Voimme siirtyä sähkön nettotuojasta sähkön nettoviejäksi.

Uusteollisen mullistuksen aikoja

Peljon mukaan Suomi on parhaillaan uusteollisen vallankumouksen edessä, ja mullistus rakentuu puhtaan sähkön saatavuuden varaan. Monella sektorilla päästöjä pystytään vähentämään vaihtamalla fossiiliset polttoaineet sähköön pohjautuviksi. Suomi on näin houkutteleva investointi- ja toimintaympäristö.

Tulevaisuus näyttää siis aika lupaavalta? Talouselämäkin uutisoi taannoin Suomessa käynnistyneestä teollisten investointien buumista. Artikkelissa tosin kehotettiin vielä pidättäytymään korkkaamasta kuohuviinejä, ja Peljo vahvistaa, että kilpailu investoinneista on tiukkaa paitsi globaalisti, myös Euroopan sisällä.

− Suomi ei tietenkään ole vihreässä siirtymässä yksin. Meidän tulee olla hyvin hereillä, jotta mahtavat edellytyksemme käännetään kilpailueduksi ja -kyvyksi houkutella vihreän siirtymän teollisuutta.

”Ulkomaiset investorit ja teolliset toimijat ovat kiinnostuneita elinkeinopolitiikan ennakoitavuudesta ja johdonmukaisuudesta Suomessa.”

Investointipäätökset ovat aina monen tekijän summa. Suomi on hieman syrjäinen, mutta kuitenkin tärkeä osa globaaleja sijoitusmarkkinoita, ja houkuttelevuutta voidaan lisätä varmistamalla päästöttömän sähkön tuotanto ja saatavuus. Myös sujuva ja ennakoitava luvitusjärjestelmä näyttelee investointien kannalta tärkeää roolia.

Varsinaisten sijoitusvinkkien antaminen ei kuulu Peljon työnkuvaan, mutta hän toteaa, että maailma on täynnä pääomia ja sijoittajia, jotka etsivät vihreään siirtymään linkittyviä, tuottoisia sijoituskohteita.

− Kyllä kansainväliset sijoittajat tutkailevat Suomea hyvin tarkkaan. Ulkomaiset investorit ja teolliset toimijat ovat kiinnostuneita elinkeinopolitiikan ennakoitavuudesta ja johdonmukaisuudesta Suomessa. He haluavat myös tietää, että onhan Suomi varmasti pitämässä kurssinsa kohti kunnianhimoisia ilmastotavoitteitaan, ja riittäähän puhdasta sähköä.

Villeimmät skenaariot

Mikäli 20 vuoden kuluttua halutaan päästä globaalisti ilmastotavoitteisiin, alle 20 vuodessa päästöjen tulisi olla nettonollassa kautta maapallon. Päästöjen ja nielujen tulisi siis olla yhtä suuret. Se tarkoittaa jättiläismäisiä päästövähennyksiä jokaisella yhteiskunnan osa-alueella.

Peljon villeimmissä tulevaisuudenskenaarioissa lentokoneiden lentämisestä ei synny juurikaan tai lainkaan päästöjä. Koneet lentävät sähköllä tai vedystä jalostetuilla, synteettisillä polttoaineilla. Liikenne on globaalisti päästötön ja ruokasektori mullistunut. Talouden sektorit ovat fundamentaalisesti muuttuneet. Päästöt ja ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden käyttö on täytynyt pystyä ajamaan hyvin lähelle nollaa. 

Onko ihmiskunta kykenevä näin suuriin ponnistuksiin? Taistellaanhan aikaa vastaan, kun on kyse ilmastonmuutoksesta. Peljon lasi on puoliksi täynnä. Hän on vakuuttunut, että markkinat toimivat ja insinöörit kyllä osaavat hommansa. Teknologioiden kehitys voi yllättää nopeudellaan, kuten olemme jo todistaneet.

−  Sen sijaan en ole täysin vakuuttunut siitä, pystytäänkö ympäri maailmaa implementoimaan tarpeeksi selkeää ja voimakasta politiikkaohjausta, ja hyväksyvätkö kansalaiset niin nopean muutoksen, mikä olisi tarpeen.

Mittavien päästövähennysten resepti

Puhtaan energian tulevaisuus riippuu paljolti myös suomalaisten yritysten ja päättäjien rohkeudesta. Ollaanko Suomessa tarpeeksi uskaliaita muovaamaan toimintaympäristö sellaiseksi, että olemme maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä?

Peljo uskoo, että suomalaiset yritykset pystyvät viemään maailmalle teknologiatuotteita ja -palveluita, jotka ovat kilpailukykyisiä ennen kaikkea resurssi- ja materiaalitehokkuudessa. Jo nyt tiedetään, miten laajan mittakaavan päästövähennykset onnistuvat. Resepti on samankaltainen Suomessa ja kansainvälisesti. Peljo selittää:

− Ensin tehdään energiasäästötoimenpiteitä siellä, missä niiden tekeminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Seuraavaksi sähkön tuotannosta tehdään päästötöntä ja sitten kannattavuusjärjestyksessä sähköistetään talouden sektorit lähtien liikenteestä, lämmityksestä ja teollisuudesta. Siellä missä sähköistyminen ei ole mahdollista, käytetään biopohjaisia vaihtoehtoja tai käännytään vedyn puoleen. Päästöttömällä sähköllä tehdään vetyä ja sillä vedyllä hoidetaan viimeisetkin päästövähennykset.

Tätä hieman kärjistettyä toimintapolkua noudattelevat pitkälti myös muut maat, ja Peljon mukaan globaalisti on arvioitu päästöjen vähentämisen edellyttävän 275 000 miljardin dollarin kumulatiivisia investointeja tästä vuoteen 2050. Siltä osin vihreä siirtymä tulee muodostamaan mittavan investointipotentiaalin ja valtavat markkinat.